Veartenen aalkoealmetjebiejjie – mïetsken 9.b.

Vibeke Larsen, Saemiedigkiepresidente

Ođas | Almmuhuvvon , ođasmahtton

Lahkoe veartenen aalkoealmetjebiejjine. Daan biejjien mijjieh saeviegidie bijjiedibie juktie seahkarimmiem jïh solidariteetem vuesiehtidh veartenen 370 millijovnh aalkoealmetji åvteste, mah vielie goh 90 laantine årroeminie. Mov kultuvre, jïh mov åabpaj jïh vïelli aalkoealmetjekultuvre lea vaenebe goh 5 % veartenen årroejijstie, men læjhkan jienebelåhkoen bïjre soptsestibie veartenen aerviedamme 7000 gïelide jïh 5000 ovmessie kultuvride. Deejrih luhkie saemien gïelh gååvnesieh mah sinsitneste joekehtedtieh seamma jïjnje goh germaanen gïelh? Saemien gïelh soptsesuvvieh aktene dajvesne mij ryöhkoe Hedmaarhken luvhtie Nöörjesne,  Dalarna-dajvesne Gaske- Sveerjesne, Noerhte-Såevmesne jïh noerhteloksese Kolanjaarken raajan Russlaantesne.

Sofia Jannok og Elle Márjá Eira_COP21 (Foto Corinne Svala).jpg

EN:n gaskenasjonaale aalkoealmetjebiejjie lea heevehtamme orreme 1995 raejeste. EN:n generaalekrirrie lea nænnoestamme aalkoealmetjebiejjien teema daan jaepien lea 10-jaepienheevehtimmie EN:n bæjhkoehtæmman aalkoealmetji reaktaj bïjre. Nöörje, saemiedigkieh jïh saemien siebrieh aktem eadtjohke råållam utnin gosse bæjhkoehtimmie tseegkesovvi, jïh leah aaj daam bæjjese fulkeme gaskenasjonaale suerkesne ovmessie EN-sijjine. Gaskenasjonaale suerkesne læjhkan vaenie lea dorjesovveme juktie hoksedh doh ovmessie nænnoestimmieh aalkoealmetjebæjhkoehtimmesne implementeradamme sjidtieh laakine jïh bæjjese fulkesuvvieh reeremi barkosne.

Nænnoestimmesne EN:n veartenekonferanseste aalkoealmetjidie jaepien 2014, lïhtsegestaath leah åeliedamme aalkoealmetjigujmie ektine, nasjonaale dahkoesoejkesjh, strategijh jïh jeatjah råajvarimmieh tjïrrehtidh juktie ulmide jaksedh aalkoealmetje-bæjhkoehtimmesne. Lïhtsegestaath aaj åeliedamme rååresjimmesne jïh laavenjostosne aalkoealmetjigujmie daerpies nasjonaale råajvarimmiejgujmie nïerhkedh, daan nuelesne råajvarimmieh laakevedtemen bïjre  jïh reeremisnie juktie aalkoealmetjebæjhkoehtimmiem tjïrrehtidh, jïh aaj goerkesem aalkoealmetjebæjhkoehtæmman eevtjedh gaajhkine bieline siebriedahkeste. Raeriestimmieh jallh skraejrieh eah leah fååtesamme Saemiedigkien bieleste, gaskem jeatjah libie skraejriem vaalteme ihke mijjieh ektesne aktem dahkoesoejkesjem darjobe implementeradimmien bïjre bæjhkoehtimmeste, jïh aktem sjissam dorjeme guktie akte dagkeres barkoe maahta dorjesovvedh bielelen reerenasse lea naan ïedtjem vuesiehtamme daan barkose.

Implementaradimmie aalkoealmetjebæjhkoehtimmeste fååtese dovne Såevmesne, Sveerjesne jïh Nöörjesne. Mijjieh faatoes rååresjimmieh vuejnebe saemiedigkiej jïh staati gaskem gaajhkine golme laantine. Maadthnjoelkedasse aalkoealmetjebæjhkoehtimmeste mij jeahta  aalkoealmetjh edtjieh sijjen frijje jïh beavneme åvtelhbodti jååhkesjimmiem vedtedh, ij tjïrrehtamme sjïdth. Vuesiehtimmieh gååvnesieh mah vuesiehtieh saemiej nyöjhkeme, mej bïjre aamhtese ryöktesth lea,  jallh saemiedigkiej nyöjhkeme darjoemidie saemien dajvine ij seahkaramme sjïdth. Staath edtjieh hijven jaahkosne jïjtsh aalkoealmetjigujmie rååresjidh jïh laavenjostedh fïereguhten aalkoealmetjen institusjovni tjïrrh juktie dej frijje jïh beavneme åvtelhbodti jååhkesjimmiem åadtjodh åvtelen luhpiedimmie prosjektide vadtasåvva mah leah dej laantedajvi jallh territovriji bïjre jïh jeatjah vierhtiej bïjre, joekoen bigkemisnie, nuhtemisnie jïh evtiedimmesne mineraale-, tjaetsie- jallh jeatjah vierhtijste.

Mijjieh vuesiehtimmieh utnebe ihke gruvah jïh bïegkejårrehtsepaarhkh luhpiedimmieh åadtjoeh nïerhkedh jalhts saemien åålmege leah tjïelkelaakan nyöjhkeme dan åvteste prosjekth saemien ïedtjh, saemien jielemh jïh saemien kultuvrem nåakelaakan tsevtsieh. Mijjieh vuesiehtimmieh utnebe mah vuesiehtieh voenges aerpievuekien daajroe mij boelvi mietie lea garantistine orreme akten monnehke voenges vierhtienuhtemasse, ij lea vihkeles. Mijjieh vuesiehtimmieh utnebe mah vuesiehtieh voenges almetjh Deatnujeanosne jïh saemiedigkieh eah govlesovvh gænnah, jïh voenges reaktah mubpide sertesuvvieh. Saemiedigkieh eah darhkh nuekies budsjedtem utnieh juktie maehtedh tjïelke jïjtjenænnoestimmiem saetniedehtedh mijjen åålmegi åvteste. Jïjtjenænnoestimmie lea akte dejstie roenegierkijste aalkoealmetjebæjhkoehtimmesne, jïh dellie fïereguhten aalkoealmetji institusjovne tjuara finansieradimmiem åadtjodh ihke dïhte aktene frijje våaroemisnie maahta sov ekonomeles, sosijaale jïh kultuvrelle evtiedimmiem nænnoestidh.

Mijjieh libie vaane jïjnje fïnkese saemiepolitihkesne. Tjuara læjhkan maehtedh veanhtadidh aalkoealmetjebæjhkoehtimmie mij lea bigkeme seamma maallen bijjelen goh jïjnjh jeatjah almetjerïekteles dïrregh, tjuara nuekies åehpie årrodh ihke reerenasse eadtjohkelaakan barkoem aalka daam implementeradidh. Mov haesteme reerenassese lea dan åvteste reektestidh mah vihties råajvarimmieh sijjieh daelie sijjen uvte vuejnieh juktie EN:n aalkoealmetjebæjhkoehtimmiem implementeradidh Nöörjesne.

 

 

 

 

 

 

Fant du det du lette etter?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!