EN:n ihkuve forume aalkoealmetjeaamhtesidie raerieh reeblie maehtehtjijstie, jïh juvnehtimmieh vadta suerkiej bïjre goh ekonomeles jïh sosijaale evtiedimmie, kultuvre, byjrese, ööhpehtimmie, healsoe jïh almetjereaktah.

IMG_E1580.JPG

Sametingspresident Aili Keskitalo

Foto: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Daan jaepien sesjovnesne Saemiedigkie joekoen dejtie aamhtesidie dåerede mah leah implementeradimmien bïjre EN:n bæjhkoehtimmeste aalkoealmetji reaktaj bïjre. Presidente aaj akten govlehtæmman bööresovveme EN:n Generaalekrirreste dan guhkiebasse prosessen bïjre juktie gorredidh aalkoealmetji representatijve institusjovnh  EN-systeemesne åadtjoeh eensilaakan meatan årrodh. Daate akte aamhtese mejnie Saemiedigkie lea guhkiem barkeme dan åvteste mijjieh goh almetjeveeljeme årgaane saemide Nöörjesne, ibie jïjtsh nuepiem utnieh tjåanghkojne mïnnedh sjyöhtehke daltesinie EN:sne seamma nuepiejgujmie goh sivijlesiebriedahken årganisajovnh (NGOh). Saemiedigkiepresidente lea beavneme satne edtja håalodh daej teemaj bïjre.

Saemiedigkien dååjrehtimmie vuesehte gosse mijjieh nuepiem åadtjobe jïjtsh vuajnoeh buektedh prosessine mah leah mijjen reaktaj bïjre dellie buerebe dåarjoem åadtjobe. EN:n vaaksjoemeårgaani sisnjeli konvensjovnide mejtie Nöörje lea ratifiseradamme mijjieh alternatijve reektehtsh deellebe. Seammalaakan ILO 169 konvensjovnen bïjre aalkoealmetji bïjre. Daan biejjien maehtebe meatan årrodh govlehtimmine raerine jïh moenehtsinie goh EN:n Almetjereaktaraerie, EN:n Almetjereaktamoenehtse, EN:n nyjsenesïerredimmiemoenehtse, EN:n sïerredimmiemoenehtse jïh EN:n maanamoenehtse. Aalkoealmetjeparlameentide jïh jeatjah representatijve institusjovnide byöroe dam vijriedidh guktie aaj faamosne gaajhkine sjyöhtehke daltesinie EN:sne. Vuesiehtimmien gaavhtan EN:n klijmakonvensjovnen sisnjelen, EN:n konvensjovne biologeles gellievoeten bïjre jïh tjåanghkoeh EN:n Generaalekrirresne. Daan biejjien libie jearohke meatan årrodh Nöörjen delegasjovnen tjïrrh dagkerh tjåanghkojne. Daate maahta mijjen nuepieh gaertjiedidh juktie Saemiedigkien vuajnoeh buektedh.

Daan jaepien forumisnie Keskitalo sæjhta håalodh Dan gaskenasjovnale jaepien bïjre aalkoealmetjegïelide, 2019 maam UNESCO tjïrrehte. Lissine presidente sæjhta håalomem hööltedh laavadahken voerhtjen 21.b. aktene konferansesne aalkoealmetjegïeli bïjre Colombia Universiteetesne. Saemiedigkien guhkiebasse barkoe salkehtimmeste NBS 2016:18 - Vaajmoegïele, sæjhta våaroeminie årrodh jeenjede destie mij edtja jeahtasovvedh. Veartenen medtie 370 millijovnh aalkoealmetjh mah jieniebinie goh 90 laanth årroeminie leah vaenebh goh vïjhte prosenth gaajhkijste årroejijstie veartenisnie, men læjhkan soptsestibie jienebelåhkoen bïjre dejstie veartenen aerviedamme 7000 gïelijste mah gååvnesieh 5000 ovmessie aalkoealmetjekultuvrine. Gellieh dejstie gïelijste leah itjmies håvhtadamme. Akte stoerre teehpeme gaajhkide almetjidie jis aalkoealmetji gïelh jïh kultuvrh gaarvanieh. Dan åvteste daerpies råajvarimmiejgujmie mah gïelide vaarjelieh jïh evtiedieh. Daate aaj tjarke faamosne dejtie saemien gïelide.

Ole Henrik Bjørkmo Lifjell SNPM:ste sæjhta meatan årrodh dennie veartenevijries noereaalkoealmetjeöörnedimmesne caucus, jïh sæjhta meatan årrodh aamhtesh buektedh mah dah sijhtieh eevtjedh. Soejkesjen mietie edtja dan arktihkeles dajven ulmieh iktedidh (saemieh jïh inuihth) ovmessie agendatsiehkine. Seammalaakan aaj Saemien parlamentarihkeles raaran (SPR). Jienebh dejstie håaloemijstie saemiedigkijste sijhtieh iktedamme årrodh. Vuesiehtimmien gaavhtan digkiedimmesne aktegsaamhtesi bïjre goh Arctic Railway jïh Deatnu-latjkoe, jïh aaj digkiedimmine kruana energijen bïjre goh bïegkejårrehtsh jïh bïegkefaamoe, jïh aamhtesinie mah leah gruvagïehtelimmien bïjre aalkoealmetjedajvine.

Vielie bïevnesh daan jaepien sesjovnen bïjre 

 

Fant du det du lette etter?

Hva lette du etter? Din tilbakemelding hjelper oss ålage bedre nettsider.

Takk for din tilbakemelding!